Reppuropleema

Olen kovastipaljon reppuihminen. Kesäisin, kun ei ole (ainakaan kovin suurella todennäköisyydellä) pelkoa räntäsateista käytän aina kangaslaukkua, mutta syksystä kevääseen kuljen reppu selässä kuin kunnon koululainen konsanaan. Kun aloitin sairaanhoitajakoulun ostin itselleni koulurepuksi keltaisen Kånkenin eli sen kuuluisan ketturepun (tosin sinä vähän suurempana laptop-mallisena). Keltainen väri ei vaan, ylläri ylläri, ollut minun käytössäni kovin kestävä ratkaisu vaan reppu tuhraantui parissa vuodessa niin harmaaksi, että nykyjään se kelpaa lähinnä metsäretkille.

Keltaketun jälkeen tutkailin jälleen reppuja ja päädyin tilaamaan kauniin, mustan Baggun. Reppu oli juuri sellainen kuin tahdoin ja oikein soma, mutta perkele, hetken käytön jälkeen totesin sen imevän itseensä ihan tasan joka ikisen koirankarvan metrin säteellä itsestään. Ei ihan käytännöllisin valinta koiraihmiselle. Ei päässyt siis käyttöön Baggu, pitäisikin muistaa pistää se johonkin kirppikselle myyntiin.

Seuraavaksi ostin hienon vihreän Vans-repun jota käytinkin tyytyväisenä vuoden verran, kunnes keväällä armas avopuolisoni omi sen omaan käyttöönsä ja minä jäin taas reppua vaille. Kesän aikana en reppua kaivannutkaan, mutta syksyn saapuessa asia tuli jälleen ajankohtaiseksi, ja armaani tilasi minulle toivomani ketturepun hyvitykseksi anastuksestaan. Tilatun repun piti olla aiempaa keltaista käytännöllisempi metsänvihreä ja väri näyttikin tietokoneen näytöltä oikein kauniille, mutta saavuttuaan reppu olikin hieman pettymys sillä väri oli reippaasti enemmän harmaaseen kuin vihreään vivahtava. Tässä kohtaa repun olisi tietenkin voinut vielä palauttaa, mutta päätin, että en minä nyt ole niin turhamainen ettenkö voisi käyttää reppua joka ei ole juuri sen sävyinen kuin tahdon.

Joulukuuhun mennessä selvisi, että kyllä minä olen juuri niin turhamainen. Reppu kulkee mukanani ihan joka ikinen päivä, joitakin harvinaisia hienostelureissuja lukuunottamatta, joten kyllä sen vain pitää olla ilo silmälle. Ja selälle! Perusketun olkaimet ovat sen verran kapeat, että niistä saa kyllä äkkiä hartiansa kipeäksi. Onneksi kettureput ovat kuitenkin kuumaa kamaa, joten sain sen myytyä retkitarvikekirppiksellä ihan kivaan hintaan. Ja nyt olen taas mukana kulkevaa luottokumppania vaille.

Ajattelin paneutua tähän reppuhommaan nyt oikein kunnolla, tosin ottaen huomioon sen, että valuuttatilanne tililläni ei juuri nyt ole mitenkään äärettömän hääppöinen. Mutta jukopliu, jos minä kolmea eri koulua aion käydä, niin kyllä minulla kunnon reppukin pitää olla!

Repulta toivomani speksit:

– käytännöllinen väri, eli pitää sopia kaikkien mahdollisten vaatteiden kanssa, eikä saa olla lialle arka

– ei kovin ohutta kangasta, että pitäisi edes hiukan vettä

– sen verran tilava, että sopii hyvin yön yli reissuille ja kauppaostoksille (normi kettureppu on kooltaan siinä ja siinä, että se on jo hiukan pieni)

– ainakin yksi hyvänkokoinen sivutasku vetoketjulla

– jotakin lystiä yksityiskohtaa ulkonäössä, solkia tai muuta

– kapeahko, ei hirmuisen pulleanmallinen

– jonkinlainen “outdoor-henkisyys” ulkonäössä plussaa

– kestävä, sillä repussa kulkee mukana kaikkea painavaa kirjoista festariviinoihin ja juureskuormiin

Olin jo melkein tilaamassa tummanruskeaa kettureppua, mutta totesin, että kyllä joku tilavampi ja pehmeämpiolkaiminen on sittenkin parempi vaihtoehto. Niinpä ostin lopulta Herschelin 23,5 litraisen mustan repunSe toteuttaa mieluisan ulkonäön kriteerit ja vaikuttaa hyvin tilavalta (toivottavasti ei sentään ole liian mohlo minun pieneen selkääni). Pikkusälän säilövässä etutaskussa on solkien alle piilotettujen magneettinappien lisäksi vetoketju, mikä on erittäin mainio seikka tavaroiden säilyvyyden kannalta. Lisäksi ison taskun sisältä löytyy vielä pehmustettu tasku läppärillekin. Haaveilin jo, miten pakkaan läppärini opiskelureppuuni ja menen jonain päivänä tärkeän näköisenä kahvilaan työskentelemään!

Viininpunaisena reppunen olisi ollut vielä nätimpi, mutta musta on paljon järkevämpi ja käytännöllisempi valinta, ja lisäksi se löytyi -40% alennuksesta kun tarpeeksi monta verkkokauppaa räknäsi läpi. JA tuonne löytyi vielä -10% lisäalekoodikin, millä sai kuitattua postimaksujen osuuden! Ketturepusta saamieni rahojen kanssa tälle myyntipaikasta riippuen 110-120e maksavalle repulle jäi lopulta hinnaksi 23,40e, joten tämä oli budjetillekin suotuisa ratkaisu. Toivottavasti toimitus on nopea jotta pääsemme pian tutustumaan! ❤

Herschel reppu little america

Herschel reppu little america.jpg22

Herschel reppu little america.jpg2

10014-00001-OS_05.jpg.sthumbnails.1000.1000

kuvat lainattu Herscherin kotisivuilta

Oottekos te muut reppukansaa vai jotakin muuta?

Ps. En olisi ikinä uskonut, että voisin kirjoittaa näin julmetun pitkän postauksen aiheesta reput.

6 thoughts on “Reppuropleema

  1. Voi miten kivannäkösen repun vhdoin löysit ja noi olkaimet näyttää kyllä siltä, ettei oo hartiat ja selkä heti jumissa ton kanssa! (tähän peukkuhymiö :D)

    Työmatka- ja humputtelupyöräilijänä oon myös reppukansaa ja mukana kulkee kolme eri reppua. Perus musta reppu on kulkenu mukana jo _yläasteelta!_ asti ja on vieläkin ehjä, tätä käytän myös kauppareissuilla. Toisen repun ostin joitakin vuosia sitten Varustelekalta ja oon ollu 100% tyytyväinen. Jääkärireppu toimii treenireppuna ja vetää keposesti muutamankin viikon ajalla tarvittavat kamat, eikä kipeytä hartioita. Menee myös kauppareppuna, jos on normaalia enemmän ostettavaa. Kolmas reppu onkin sellainen soma, pieni ja musta tekonahkainen, jota käytän vain humputellessani. 😀

    Like

    • Oi humppareppua mulla ei ookaan ollut sitten ysärin! 😀 Mainion kuuloinen reppuarsenaali sulla kyllä!

      Reppu on kyllä kaikinpuolin ihan mainio kapistus. Hitto että oli alaston olo, kun kettuni nyt möin ja piti kulkea ilman reppua töihin kamppeet kangaskassissa! Vaistomaisesti koitin vetää reppua selkään aina bussista noustessa 😀

      Like

  2. Mäkin harkitsin Herscheliä, mutta päädyin kettuun (puolivahingossa). Tällaiselle kompaktille matkakokonaiselle nuo ketun ohuet remmit on kyllä siunaus, kerrankin pysyvät paikoillaan eivätkä hierrä.

    Like

  3. Haluisin jonkun kivan repun. Kettureppuja värivalikoiman takia oon katellut aina välillä.

    Mä olen kuitenkin Marimekon olkalaukkujen käyttäjä ollut vuosia. Olkalaukkuja oon oikeastaan käyttänyt ylä-asteelta asti. On ollut Björneborgia ja H&M:n käsilaukkuja jne. Mutta 10 vuotta suunnilleen luottolaukkuina Marimekon laukut. Ensin se sammalenvihreä joka pesujen jälkeen ja vuosien käytössä kuluneena alkoi menettää väriä. Tallessa se on yhä… mutta ostin synttärilahjarahoilla lopulta itselleni jokunen vuosi sitten sen nahkaisen, konjakinruskean, kauan kuolaamani version! Sattui vielä sopivasti kanta-asiakastarjous silloin. Ja oi rakkaus. Se on edelleen käytössä JOKA päivä. Tilaihme johon mahtuu niin äiti-ihmisen omat kuin jälkikasvunkin tavarat. 😂 Pestyä sitä ei saa, mutta pintapuolen pyyhkii helposti. Ja sisäpuolen voisi ehkä koittaa joskus höyrypesurilla höyryttää.

    Like

    • Tommoset isot olkalaukut on kyl kans mainioita! Mulla on kans toi kesäkassi semmonen tilaihme, sinne mahtuu kaikki sama mitä reppuunkin 🙂 Ja vitsi toi on niiiiin kivaa ku löytää tarjouksesta jotain mitä oikein on himoinnu!! Mäki niin tuuletin ku onnistuin säästään tossa reppuasiassa pitkän pennin 😁

      Liked by 1 person

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s