Selkäkipuja

Muutama viikko sitten jouduin soittamaan keskellä yötä töistä esimiehelle, että useamman päivän kestänyt selkäkipuni oli yltynyt niin pahaksi, etten pystynyt kävelemään. Jokainen askel tuntui kuin olisi puukolla tuikkaistu keskelle oikeaa pakaraa ja alaselkä sekä lonkan seutu olivat aivan tulessa. Niinpä meidän (muutenkin maailman ihanin) esimies jätti oman työpäivänsä päälle nukkumisen väliin ja tuli tekemään mun … Continue reading Selkäkipuja

Opintovapaa – mitä mää nyt siis teen?

Multa on kyselty useempaankin otteeseen, että mitä mää nyt siis opiskelen missäkin ja mikä musta sitten tulee? En yhtään ihmettele, ettei tää mun opintosekamelska aukee ihan kaikille, koska opintopolkuni ei tosiaan liene ihan kaikken tavanomaisin 😀 Mutta tässäpä postaus, joka ehkä selventää asiaa. Fyto-opinnot, luontaishoitajaopinnot, diplomi-fytoterapeutin opinnot.. Nämä opinnot alkoivat viime vuoden toukokuussa ja käynnistivät … Continue reading Opintovapaa – mitä mää nyt siis teen?

Hyvää kuuluu ja väsyttää

Ensimmäinen kouluviikko Osaralla luonnonvaratuottajaopintojen parissa loppui eilen, viimeinen työviikko ennen kolmen kuukauden opintovapaata alkaa tänään. Olen nukkunut joka yö kahdeksasta kymmeneen tuntia, mutta silti herätyskellon soidessa on pitänyt torkuttaa ainakin kolmesti, ennenkuin ole saanut revittyä itseni ylös. Veto on aivan totaalisesti pois ja nytkin ajatuksissa on siirtyä tästä sohvalla loikoilusta yläkertaan päiväunille, ennenkuin tarvii lähteä … Continue reading Hyvää kuuluu ja väsyttää

Hyvikset lähemmäs

Start living your best life-blogissa kirjoitettiin juuri hyvin nimetystä kahdenkymmenen sekunnin säännöstä. Homman idea on viedä huonoja tapoja ja tottumuksia itsestä kauemmas ja tuoda hyviä lähemmäs joko vaikeuttamalla tai helpottamalla niihin ryhtymiseen kuluvaa aikaa. Esimerkiksi kännykkäaddikti vie puhelimen kotiin tullessaan eri huoneeseen kuin missä itse aikoo oleilla, jotta se ei ole koko ajan saatavilla käpysteltäväksi, … Continue reading Hyvikset lähemmäs

Reppuropleema

Olen kovastipaljon reppuihminen. Kesäisin, kun ei ole (ainakaan kovin suurella todennäköisyydellä) pelkoa räntäsateista käytän aina kangaslaukkua, mutta syksystä kevääseen kuljen reppu selässä kuin kunnon koululainen konsanaan. Kun aloitin sairaanhoitajakoulun ostin itselleni koulurepuksi keltaisen Kånkenin eli sen kuuluisan ketturepun (tosin sinä vähän suurempana laptop-mallisena). Keltainen väri ei vaan, ylläri ylläri, ollut minun käytössäni kovin kestävä ratkaisu vaan … Continue reading Reppuropleema

Väsymyskuu

Huh, osasin jo vähän odottaakin tätä. V ä s y t t ä ä. Ei onneksi masenna tai uuvuta tai muuta sellaista kuin yleensä kaamoksen aikana, mutta tämä älytön unentarve iski kyllä ihan normaalissa aikataulussa heti vuodenvaihteen jälkeen. Yövuorossa silmät lupsuvat jo ennen puolta yötä ja aamuyöllä joutuu ihan tosissaan tappelemaan hereillä pysymisen puolesta. Olen taas … Continue reading Väsymyskuu

Ihan uusi vuosi

Ennen joulua alkanut loma alkaa olla ohitse. Kello on nyt kaksi yöllä ja huomenna (eli oikeastaan tänään) illalla on taas aika palata töihin. Mutta ei kovin pitkäksi aikaa, sillä opintovapaan ensimmäinen pätkä alkaa heti helmikuun alusta! Iik kääk ja jee! Jos jotakin tältä vuodelta 2018 odotan, niin nimenomaan opintoihin syventymistä sekä vapautta. Aikaa sekä laumaelämälle … Continue reading Ihan uusi vuosi